Tietoa improkorteista
Improkorttien viisi kategoriaa oppimisen tueksi
Hahmokortit
Hahmokortteja voi käyttää sävellyksen tai improvisaation aiheena. Kortteja ovat esimerkiksi “mammutti” tai “vesiputous”. Yhdestä kortista voi rakentaa koko teoksen tai vaikka tehdä kahdesta erityyppisestä kortista kaksiosaisen kappaleen, joissa osien erilaiset luonteet tulevat esille. Hahmokorteilla voi myös pelata arvauspeliä ryhmässä: vedetään kortti ja soitetaan se muiden arvaillessa, mikä hahmo on kyseessä. Helppoa ja hauskaa – sopii myös aloittelijalle!
Adjektiivikortit
Adjektiivikortteja ovat esimerkiksi “pirteä” ja “surullinen”. Lisäksi mukana on muutama musiikkitermein ilmaistu kortti, kuten “misterioso”. Selitykset löytyvät tarvittaessa korttien mukana tulevasta sanastosta. Adjektiivikortteja voi käyttää hahmokorttien tapaan sävellyksen tai improvisaation aiheena. Korttien monipuolinen käyttö on vain mielikuvituksesta kiinni: läksykappaleeseen lisää sävyjä etsittäessä voidaan vetää kortti ja soittaa kappale tai sen osio vaikkapa “unisesti”. Soittaja voi keksiä pienen melodian tai valita tutun melodianpätkän ja soittaa sen eri korttien määrittämillä tavoilla. Erilaisia soittoteknisiä tapoja ja sävyjä voidaan myös etsiä tekemättä varsinaista improvisaatiota: valitaan muutama ääni ja soitetaan ne ensin “limaisesti” ja sitten “samettisesti”. Mikä muuttuu?
Materiaalikortit
Materiaalikorttien tehtävä on antaa rakennusmateriaalia improvisaatioille ja sävellyksille, sekä auttaa musiikkitermien oppimisessa. Kortteja ovat esimerkiksi “duuri” ja “doorinen asteikko”, mutta myös “glissando” ja “klusteri”. Jos joku termi ei ole tuttu, se löytyy korttien mukana tulevasta sanastosta. Materiaalikorteilla voi pelata ryhmässä sanaselityspeliä, jonka säännöt ovat korttien mukana tulevissa peliohjeissa. Lisäksi kortteja voi käyttää yksitellen erilaisten musiikkitermien konkreettiseen oppimiseen instrumentin kanssa. Eniten niistä kuitenkin saa irti improvisaatioiden ja sävellysten pohjamateriaalina, jolloin itse soittamalla tutustutaan erilaisiin musiikinteoreettisiin käsitteisiin. Kortit myös luovat yhtenäisyyttä ryhmäimprovisaatiossa, kun kaikilla soittajilla on yhteinen pohja teokselle tai sen osalle (esimerkkinä vaikka pentatoninen asteikko).
Intervallikortit
Intervallikorteissa ovat intervallit priimistä oktaaviin. Niitä voidaan käyttää improvisaatioissa ja sävellyksissä materiaalikorttien tapaan antamaan kappaleelle yhtenäistä luonnetta ja harmoniaa. Kortit toimivat myös intervallien opettelussa kaikissa muodoissaan: kuunnellen, soittaen ja laulaen.
Tempo- ja dynamiikkakortit
Tempo- ja dynamiikkakortit liittyvät improvisoitavan kappaleen nopeuteen ja voimakkuudenvaihteluihin. Niillä voidaan myös pelata sanaselityspeliä materiaalikorttien tapaan tai elävöittää työn alla olevaa läksykappaletta. Kortteja ovat esimerkiksi “diminuendo” ja “presto”. Improvisaatiota tehdessä tempo- ja dynamiikkakortti kannattaa nostaa pakasta viimeisenä, sillä se on yleensä muita kortteja helpompi sijoittaa aiempien korttien yhteyteen.
Viisi faktaa improkorteista
Korttiperheessä on tällä hetkellä neljä jäsentä: Improkortit (Original), Improkortit Jazz, Improkortit Svenska ja Improkortit English.